Ruokakauppareissut lähinnä arkena ovat välillä yhtä tuskaa. Homma pitäisi hoitaa sukkelaan ja keksiä nopeasti valmistuvaa ruokaa – nälkäiset suut kun odottavat kotona. Suunnittelun ja ostoslistan olisi toki voinut tehdä jo ennen kauppaan menoa, vaikka edellisenä päivänä. Usein se kuitenkin unohtuu.
Toki voisin tilata ruokakassin kotiin, niitähän saa nykyään monelta toimittajalta. Itse en kuitenkaan ole kokeillut ruokakassin tilausta. Samalla saisin reseptit ruokiin, eikä minun tarvitsisi keksiä vastausta kysymykseen “Mitä tehtäisiin ruoaksi?”. Vinkatkaa, jos teillä on hyviä kokemuksia!
Työpäivän päätteeksi ainakin minun aivoni lyövät usein tyhjää. Ei meinaa keksiä mitään, eikä ole aikaa, mahdollisuutta tai inspistä selata kokkikirjoja tai ruokablogeja. Pohdinnan tuloksena joku ruoka tulee kaupan hyllyjen välissä mieleen, mutta kotiin tehdyllä idean “hyväksyttämissoitolla” (ei muuten pitäisi koskaan tehdä!) se saakin tuomion, kun joku perheen tyypeistä toteaa ”mehän syötiin sitä juuri!”. Niinkö, en muista ollenkaan ja haittaako se? Milloin usein on liian usein?
Arjen menu
Kuinka monta erilaista arkiruokaa perheen pitäisi sitten pyörittää kotinsa menu-listalla, jollei satu olemaan koekeittiötä ylläpitävä ruokabloggaaja tai ammattilainen? Voiko hyvää ruokaa syödä liian usein? Mitä, jos ruoka on klassikkomaku, eikä siihen kyllästy? Kuinka tihein välein samaa ruokaa voi laittaa perheen menulistalle? Miten lasten napinaan pitäisi reagoida, varsinkin kun toisella lapsella on eri maku kuin toisella. Ei kait näihin mitään sääntöä ole, jos syö sen verran vaihtelevasti, että monipuolinen ruokavalio säilyy.
Eri asia kuitenkin on, että pieni morkkis siitä tulee, kun ajattelee “eikö mulla jumakauta ole ollenkaan mielikuvitusta tai tarmoa tähän arjen ruokarumbaan?”. Samalla miettii, syövätköhän kaikki muut perheet joka päivä jotain uutta ja kekseliästä. Syöttekö te? Onko vaikka 10 erilaista arkena pyöritettävää perusruokaa sopiva määrä vai tulisiko niitä olla 20, viisi on varmaan liian vähän…?
Epäreiluuden huippua on se, että kun välillä keksii jonkun kivan ruoan ihan omasta päästään, mutta unohtaa myöhemmin miten sen sai aikaiseksi. Syödessä oikein miettii, että tulipa kiva ja vähän erilainen ruoka. Nappaan siitä ihan kuvan (joka osoittautuu rakeiseksi), ajattelee, että tämä ruokaresepti olisi kiva jakaa muillekin. Mutta sitten, kun reseptin kirjoittamisen aika tulee, ollaan totaalisesti unohdettu mitä ainesosia ruokaan satuttiin heittelemään.
Meidän TOP 10 -listalta ruokavinkki arkeen tai viikonloppuun
Yksi meidän keittiössämme melko usein tarjoiltu ruoka on kunnon pasta bolognese, tai oikeastaan ragu, jonka resepti jaettiin jo aiemmin haastatteluni yhteydessä useissa eri Etelä-Suomen Median ja Keskisuomalainen-konsernin julkaisuissa. Pasta bolognese/ragu on meillä enemmän talviruokaa. Ainakin me aikuiset haluamme jo kevään koittaessa siirtyä pastaruoista enemmän salaatti- tai grilliruokiin.
Pasta bolognese/ragu à la Nyman
(neljälle-kuudelle)
500 g vähärasvaista naudan luomujauhelihaa
2 salottisipulia
2 valkosipulia
2 porkkanaa pilkottuna
1,5 dl vettä
2 rkl worchester-kastiketta
1 tl provencale-yrttimaustetta
2 rkl kapriksia
2 punaista chiliä (mietoja)
suolaa ja rouhittua mustapippuria maun mukaan
kaksi laakerinlehteä
3 tölkkiä tomaattimurskaa
1 rkl hunajaa
500 g nauhaspagettia
oliiviöljyä
raastettua parmesan-juustoa
muutama oksa tuoretta basilikaa
Ohje
Ruskista jauheliha ja kuullota sipulit oliiviöljyssä.
Lisää vesi ja anna hautua, kunnes vesi on haihtunut.
Lisää worchester-kastike, laakerinlehdet, suola, pippuri ja yrttiseos sekä pilkotut chilit.
Lisää tomaattimurska, hunaja, porkkanapalat ja kaprikset. Hauduta kastiketta miedolla lämmöllä vähintään tunti ilman kantta. Lisää vettä, jos kastike uhkaa kuivua.
Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan niin, että siihen jää purutuntumaa.
Raasta päälle parmesan-juustoa ja laita koristeeksi muutama basilikan lehti.
Huomioita
Sitä parempaa kastikkeesta tulee mitä kauemmin maltat hauduttaa ruokaa. Jos kastike uhkaa kuivua, lisää vettä.
Aktiivinen valmistamisaika vie vain puoli tuntia, ja sen jälkeen on hyvä, jos kastike ehtii hautua liedellä miedolla lämmöllä vähintään tunnin. Tämän ruoan voit halutessasi hauduttaa vaikka viikonlopulla ja syödä arkena. Pastan keittämisen kannattaa toki jättää ruokailuhetkeen. Viikonlopulla kastike ehtii porista pari, kolmekin tuntia.
P.S.
Jos haluat kommentoida kirjoitusta (se on minusta ihanaa!), se edellyttää kirjautumista, mutta voit kommentoida julkisesti nimimerkillä. Kommenttisi ei näy välittömästi blogin sivuilla, sillä minun pitää ensin hyväksyä kommentti julkaistavaksi. Tämä ei ole sensuuria sanan varsinaisessa merkityksessä. Näin vain vältymme mm. Viagra-mainoksilta. Kiitos, minulla ei ole tarvetta niille.
Blogin kommenttiosio (leave a reply) löytyy, kun rullaat artikkelin loppuun (ihan alas asti) ja rekisteröidyt käyttäjäksi nimimerkillä (name) ja sähköpostiosoitteella (email). Sähköpostiosoitteesi ei näy muille sivuston lukijoille. Kirjoita kommenttisi ja paina lopuksi “post comment”. Kiitos osallistumisestasi!