Vuosi sitten elämä yllätti meidät. Remonttimme ei mennyt ihan niin kuin suunnittelimme.

Usein isot remontit eivät tietenkään menekään ihan putkeen, muuttujia matkassa on paljon. Jouduimme vaihtamaan urakoitsijaa kesken projektin ja tämä aiheutti ongelmia ei vain budjetissa, mutta myös aikataulussa.

Vuosi sitten huhtikuussa (apua, siitä on jo vuosi!) jouduimme luopumaan vanhasta asunnostamme. Saimme siirrettyä tavarat vanhasta uuteen, mutta itsemme parkkeerasimme hotelliin. Hiukan kyllä harmitti, mieli olisi tehnyt muuttaa jo uuteen asuntoon eikä kuluttaa enää senttiäkään mihinkään ylimääräiseen…

Mutta vaihtoehtoja olisi löytynyt muitakin, ainakin seuraavia.

Muuttaa tavaroiden mukana

No, teoriassa olisimme voineet muuttaa asuntoon tavaroiden matkassa. Kylpyhuoneet olisivat olleet keskeneräiset, mutta olisihan taloyhtiön wc ollut tarvittaessa käytössämme. Suihkuttelut olisi sitten voitu hoitaa vaikka aamu-uinnin yhteydessä uimahallilla tai koko perheen aamujumpan jälkeen kuntosalilla.

Keittiön hana olisi saatu koplattua käyttöön, mutta keittiön pöydät ja tasot olisivat olleet suojattuina ja työmiesten työvälineiden valloittamina. Huoneistossa olisi ollut pölyistä ja minä olisin kuurannut lattioita aina miesten työpäivän päätyttyä. Tuo ajankohta olisi ollut lähempänä meidän nukkumaanmenoaikoja.

MINULLA ON PÖLYALLERGIA, EI KIITOS.

Muuttaa maalle

Olisimme voineet muuttaa maalle, kyllä moni käy Helsingissä töissä pidemmänkin matkan takaa. Olisimme startanneet kurvailun kohti Helsinkiä aamutuimaan ruuhkien pelossa jo klo 7, mutta kouluun lapset olisivat ehtineet puoli yhdeksäksi.

Sama ajo taas koulun jälkeen, reilu tunnin köröttely takaisin maalle. Ai niin, startti olisikin tapahtunut vasta lasten harrastusten jälkeen ja harrastepäivinä olisimme olleet mökillä hiukan yhdeksän jälkeen. Puhumattakaan Peterin saapumisajasta mökille uutisvuoron jälkeen. Ja seuraavana päivänä taas sama rumba.

Luonto ympärillä olisi toki ollut kaunista, mutta eihän siitä olisi ehtinyt nauttia paitsi viikonloppuisin, jollei lapsilla olisi sattunut olemaan treenejä, matseja tai musiikkiesiintymisiä.

KUULOSTAA ROMANTTISELTA, MUTTA TUOLLOIN KIITIMME KOHTELIAASTI AJATUKSELLE JA SANOIMME “EI KIITOS!”

Asua vanhempieni luona

Ainahan olisimme voineet muuttaa väliaikaisesti äitini tai isäni luo. Kantakaupungissa asuvan äitini kaunis, mutta yhden ihmisen tarpeisiin varusteltu koti Töölössä olisi voinut toimia, vaikka hiukan ahdasta olisi ollut.

Töölöstä ratikalla lasten kouluun, ei paha matka lainkaan! Mummi olisi sitten voinut lukea läksyjä lasten kanssa koulun jälkeen ja kokata meille herkkuillalliset. Peter olisi sitten illat katsellut äitini kanssa Emmerdalea ja minulla olisi kerrankin ollut aikaa toimia äitini it-tukena. Öö, ehkä me olisimme olleet hiukan liian tiiviissä ja läheisissä tunnelmissa, vaikka äitini kanssa hyvin toimeen kaikki tulemme.

LÄHES HOUKUTTELEVAA, MUTTA TUOLLOIN SANOIMME MYÖS TUOLLE AJATUKSELLE “EI KIITOS”

Airbnb

Mites sitten olisi ollut Airbnb? Neljälle, kahdella makuuhuoneella ja wifi:llä varustettu huoneisto esim. kahdeksi viikoksi olisi maksanut 140-340 euroa yöltä. Osassa tosin olisi ollut mahdollisuus viikottaisalennukseen -15%.

Monessa maassa tätä vuokraustapaa on alettu rajoittaa tai kieltää kokonaan. Suomessa toiminta on laillista, mutta luonnollisesti vuokratulot tulee ilmoittaa verottajalle.

www.airbnb.fi

ÄÄH, MUUTEN HYVÄ, MUTTA KOULUJEN KANNALTA HYVÄLLÄ SIJAINNILLA OLEVAT HUONEISTOT OLIVAT LIIAN KALLIITA, REMONTTIBUDJETTIIMME TUOTA LISÄERÄÄ EI OLTU OSATTU LASKEA MUKAAN.

Sato Hotellikoti

Sato Hotellikoti sijaitsee meidän kannaltamme melko kätevästi Helsingissä Kristianinkadulla ja Lapinlahdenkadulla. Huoneistot ovat täysin kalustettuja ja muutenkin varustettu vuodevaatteilla, pesukoneella ja keittiötavaroilla.

Kalustetun kaksion hinta pidempiaikaisessa yöpymisessä olisi ollut 90 euroa yöltä, joka sisälsi wifin ja viikkosiivouksen. Huoneistot olisi kuitenkin pitänyt varata hyvissä ajoin, sillä ainakin kaksioiden kysynnät ovat usein ruuhkautuneet.

www.satohotellikoti.fi

WHY NOT, TUO OLISI VOINUT OLLA MELKO KODINOMAISTA.

Hotelli

Mutta me valitsimme hotelliasumisen. Saimme vuokrattua mukavan huoneen Katajanokalta Grand Marinasta. Ei hullumpi matka kouluun ja lasten harrastuksiin, tutut lenkkimaastot eikä maisemat huoneesta olleet hullummat.hotellissa (10 of 10)

Hotellissa huonepalvelun sai tilata tarvittaessa, kuntosali löytyi alhaalta ja aamiainen oli joka aamu katettuna. Oma saunakin löytyi huoneesta.

Lisäksi hotellin alakerrassa oli käytettävissä kaksi pesukonetta ja kuivausrummut, joita hotellin asukkaat saivat käyttää muutamaa euroa vastaan. Ja kaiken huippu, huonesiivouksen sai joka päivä. Mikäli yövyt useamman yön, kannattaa pyytää tarjous.

Mutta sitten ne kääntöpuolet. Missä kaikki tarvittavat tavarat olivat? Muutamaan Berkeleyn Weekend bagiin ei saatu pakattua kaikkea, varsinkin kun alunperin kaavailtu viikon asuminen hotellissa muuttui reiluun kolmeen viikkoon. Tuossa ajassa Peter ehti jo tarvita passiaan. Mihin ihmeeseen tuo “passilaatikko” uudessa kodissamme oli sijoitettuna? Laatikoita oli muistaakseni luokkaa 150 ja laatikot oli pinottu lukuisiin kerroksiin ja kerroksia oli pinottu vieri viereen monen laatikkopinon ryhmittymiin. Ainakaan sisimpiin laatikoihin ei ollut mitään katse- tai käsikontaktia purkamatta edessä olevia pinoja. Mistä siis löytää laatikko nro 17, se mihin juuri passit oli pakattu. Ja missä oli lasten uimavaatteet? Kesken hotelliasumisen alkoi koulun uimakoulu.hotellissa (4 of 10)

Ja onhan hotelliaamiainen ihanaa, mutta voin kyllä kertoa, että viimeistään jossain vaiheessa toisen viikon lopun tienoilla alkaa kaivata omia aamupalarutiineitaan. Croissant ei tunnu enää niin houkuttelevalta.

Reilu kolmen viikon hotelliasumisessa saimme kuitenkin kerättyä voimia tavaroiden paikoilleen asetteluun  ja elämään uudessa, yhä hiukan keskeneräisessä asunnossa! Ääh, vielä tämän jälkeen elimme viikon remontin keskellä. Ei siis maalipintaa vailla olevassa asunnossa vaan sellaisessa, missä kylpyamme seisoi keittiössä (hmm, tästä voi kehittyä uusi keittiötrendi).

Nykyisen työhuoneeni ja olohuoneen lattioillla oli niin paljon listapaloja, maalipurkkeja, työkaluja ja sahanpurua, että yöllä ennen vappuaattoa lapioimme (oikeasti, lapioimme!) sahanpuruja lattioilta ja raahasimme lattian suojalevyjä, sirkkeleitä, vasaroita ja muita remppatavaroita pois huoneistostamme yön pikkutunneille asti.

Vappuaattona saimme jo ihanat naapurimme kylään. He tuskin olisivat uskoneet edellisen yön kaaosta. Täytyy sanoa, että vain Peter ja minä pystymme tällaiseen “siivotaan kolmeen asti yöllä, herätään vappuaattona jatkamaan homma aamukuudelta ja vietetään aaton iltaa sitten “ihan kuin ei mitään” . Okei, meni hiukan remonttiahdistusmanian puolelle 🙂

www.scandichotels.fihotellissa (9 of 10)

SANOIMME “KYLLÄ KIITOS”, TÄMÄ TOIMI MEILLÄ!hotellissa (5 of 10)Oletko sinä ollut tilanteessa, jossa remonttisi on venynyt? Missä te olette silloin asuneet? Oletteko vuokranneet asunnon? Muuttaneet anopin nurkkiin tai kenties asuneet remontin keskellä? Tiedän myös perheen, joka vuokrasi remontoitavan omakotitalonsa pihalle ison matkailuvaunun aikataulujen pahasti venyttyä ja asui matkailuvaunussa joitain kuukausia. Oli kuulemma elo käynyt aika ahtaaksi…

Millaiset muistosi ovat ja kuinka pian tuska hälveni, jos sellainen ehti syntyä? Olisi kiva kuulla samassa tilanteessa eläneiden ratkaisuja.

kotona.typo