Minä olen herkkä nukkuja. Uneni häiriintyy helposti, jos elämässäni on liikaa virikkeellisyyttä. Viimeaikoina tohinaa on ollut vaikka muille jakaa, mielen ja kehon rauhoittumiselle on ollut vaikea löytää tilaa. Olen miettinyt mitä kieli- ja pulssidiagnostiikalla tarkoitetaan, sillä olen kuullut, että sen avulla voidaan analysoida kehon tilaa.
Päätin kysyä kyseisistä diagnostiikoista ystävältäni Denis Vinokurilta. Hän on kiinalaisen lääketieteen asiantuntija ja pitänyt vastaanottoa Helsingissä yli viisitoista vuotta. Denis kertoi, että kieli- ja pulssidiagnostiikka ovat osa kiinalaisen lääketieteen taudinmääritystä. Kieltä tarkastellaan, koska sen katsotaan olevan ainoa sisäinen elin, joka on nähtävissä ulkoapäin. Tutkimalla säännöllisesti kieltä voi seurata terveydentilan kehitystä.
Kielestä tarkastellaan väri, muoto ja kate sekä uurteiden tai pilkkujen sijainti. Kaikilla on omanlainen kielensä, mutta normaali, terveen ihmisen kieli tulisi olla suurin piirtein vaaleanpunainen, pilkuton ja uurteeton, symmetrinen ja tasareunainen sekä päällä ohut kostea kate. Poikkeavuudet tästä kertovat jonkinasteisesta elimistön häiriötilasta. Lähes kaikki voivat esimerkiksi huomata kuinka yhden tai kahden huonosti nukutun yön jälkeen kielen kärki tulee helposti tummemman punaiseksi.
Pulssin tutkiminen vaatii vuosien jatkuvaa harjoittelua, jotta sillä olisi diagnostista arvoa. Pulssia voi tutkia monesta kohdasta, mutta yleensä tunnustellaan ranteen radiaalivaltimoa. Siitä voidaan tuntea yli kaksikymmentä elimistön erilaista tilaa. Pulssista tunnustellaan ennen kaikkea syvyyttä, nopeutta ja voimakkuutta. Normaali pulssi lepotilassa on tunnettavissa kaikilla eri syvyystasoilla. Siinä on tasainen ja vakaa rytmi, joka ei ole liian nopea eikä liian hidas. Normaali pulssi vaihtelee iän, ruumiinrakenteen ja yleiskunnon mukaan.
No, mitä sitten erityisesti minun kielestäni sitten ilmeni? Denisin mukaan kieli näytti melko hyvältä, mutta kieli kuitenkin indikoi jonkinlaisesta ruoansulatusheikkoudesta katteen ja kielen reunoissa olevien hampaanjälkien vuoksi. Lisäksi kieli kertoi lievästä levon tarpeesta eli yiniä pitäisi vahvistaa, siksi mineraalipitoinen ruoka olisi hyvästä. Levon puutteen voin allekirjoittaa helposti.
Mistä sitten saadaan mineraalipitoista ruokaa? Tavallaan on itsestään selvää, että saamme mineraaleja hyvästä ruoasta, mutta tänä päivänä ei välttämättä olekaan niin. Kasvikset jotka kasvavat hitaasti rikkaassa maaperässä, ovat mineraalipitoisia. Eläinkunnan tuotteista saa mineraaleja helpommin, mutta erityisen hyvin niitä saa, jos esimerkiksi syö liha- tai kalakeittoja, jotka ovat keittyneet luineen tai ruotoineen.
Aioin nyt seurata ruokavaliossani mineraalinkäyttöä, ja tutkia vaikuttaako se uneni laatuun vai onko pätkäuneni osa jotain suurempaa ongelmaa? Palaan asiaan syksyn mittaan…
Lisätietoa kielidiagnostiikasta löydät mm. täältä:
http://qiblog.emperors.edu/2012/10/stick-out-your-tongue/
Mieluummin kuin diagnosoisit itse itsesi, mikset ottaisi Denikseen yhteyttä?
Kalevankatu 26 a 6
p.040 72 42 622