Niin makaat kuin petaat! “Mitä se tarkoittaa?”, meidän lapsemme kysyivät.

“Sisustussuunnittelijana minä miellän asian hiukan eri tavalla kuin monet muut”, vastasin naurahtaen. Mutta sanonnalla on syvempi merkitys. Se viittaa karman lakiin ja raamattuun siitä, että ihminen niittää sitä mitä kylvää.

Mainittu lausahdus löytyy Pasi Heikuran teoksesta Näissä merkeissä: Suomen kansan latteimmat sanonnat (Helsinki, Otava, 2003). Kirjassa on kerrottu sanonnasta seuraavaa:

“Niin makaa kuin petaa. Vanhan kansan vastuuvaroitus, jossa monista muista sanonnoista (minkä taakseen jättää, sen edestään löytää; sitä saa mitä tilaa) tuttu asia sovelletaan sängyn sijaamiseen. Perimmäinen tarkoitus on saada kuulija ajattelemaan tekojensa seurauksia ennen teon tekemistä. Hyvin sijattuun vuoteeseen on ilo mennä nukkumaan.”

Minä tartun viimeiseen lauseeseen. En voisi koskaan jättää sänkyä petaamatta. Peter ja lapset välillä ihan villiintyvät minun ollessani poissa kotoa ja jättävät sängyn sijaamatta koko päiväksi. Näin voi tehdä, kun äiti ei ole kotona 🙂 Itse en saisi rauhaa päiväksi.

Minun tyylini

Minun “petaustyylini” on vaihdellut aikojen saatossa. Välillä olen ollut boheemi “sänkyni näyttää pedatulta” -tyyppi, välillä taas todella tiukan tyylin edustaja. Jälkimmäisessä tyylissä nukkumatyynyt pakattiin päiväksi sisustustyynyhupun sisään, mikä jätti sängyn pääpäädyn tasaiseksi ja koristetyynyjen asettelun helpoksi. Toinen vaihtoehto on toki “pakata” nukkumatyynyt päiväajaksi kaappiin piiloon, mikäli kaappitilaa on  tarpeeksi. Meillä alkaa myös olla tyynyjä hiukan liikaa yhden perheen tarpeisiin.

Enää en edusta kumpaakaan edellä mainittua tyyliä, vaan olen luova ja petaan niin kuin aika antaa periksi :). Teetätin juuri uuden hupun sängynpäätyymme, joka raamittaa keskelle huonetta sijoitettua sänkyämme. Päiväpeiton päälle asettelen torkkupeiton tai kaksi. Tyynyt vaihtuvat ja kiertävät huoneesta toiseen fiiliksien mukaan.

IMG_7076

Flos 265 -valaisimella riittää vartta tuoda valo keskelle huonetta sijoitetun sängyn lukuvaloksi.

Materiaaleina suosin luonnonmateriaaleja, sellaisia mitkä eivät sähköisty ja ovat pehmeää laadukasta puuvillaa tai pellavaa. Vesipestävyys on myös valttia, ja vuodevaatteiden koko sellainen, että myös päiväpeitteet mahtuvat 8 kg pyykkiä vetävään pesukoneeseemme.

Liukkaita silkki- tai satiinipäiväpeitteitä tai -lakanoita en kestäisi. Ne lähtevät liikkeelle aivan liian helposti ja löytyvät takuuvarmasti lattialta moneen otteeseen yön aikana. Nyt haaveilen uudesta rahista sängyn päätyyn, johon voisi taitella päiväpeiton ja päiväpeiton päällä olevan torkkupeiton illan päätteeksi. Itse asiassa, vanha rahimme on yhä olemassa mökkimme tallissa odottaen vain uutta tulemistaan, mutta se vaatisi uutta päällystä.

IMG_0268

Värikästä boheemia tyyliä Nest Factoryn omistajan Traceyn makuuhuoneesta.

Mutta millaisia petauksia sinä teet? Onko hotellipetaus sinun tyylisi vai kenties joku boheemimpi? Sellainen, joka näyttää ikään kuin petaamattomalta. Kenties sinä saatat jättää sängyn kokonaan petaamatta? Vai oletko mieltynyt näyttäviin petaus- ja makuuhuonetyyleihin?

lakanat (2 of 5)

Kuvaajamme Riitan makuuhuone. Huomaat, hän pitää ruttuisesta pellavasta. Lakanat Finlaysonin.

nil

Ranskalaista runsasta hotellisisustamista. Kuva:Domaine les Crayeres

dav

Matri luottaa maanvärisiin sävyihin ja runsaaseen tyynymäärään. Huomaa myös rahi.

WebSize_015-DS-SanGiorgio.jpg

Hotel San Giorgion pelkistettyä rustiikkityyliä Mykonokselta. Kuva: Design Hotels

WebSize_005-DS-OldClare.jpg

Muutama värikäs koristetyyny piristää muuten pelkistettyä makuutilaa. Old Clare-hotelli Sydneyssä. Kuva: Design Hotels

WebSize_018-DS-SanGiorgio.jpg

Suzani-kankaiset tyynyt elävöittävät zen-henkistä kokonaisuutta. Hotel San Giorgio, Mykonos. Kuva: Design Hotels

IMG_0086

Ripaus romantiikkaa maustaa skandityylistä makuuhuonetta Emäsalossa. Kuva: Riitta Sourander. Julkaistu Oma Koti Kullan Kallis -lehdessä.

WebSize_081-DS-PalazzinG.jpg

Tyyliä Venetsiasta. Hotelli Palazzi G. Kuva: Design Hotels

mia hammaren koti

Sisustaja Mia Hammarenin makuuhuone. Kuva: Riitta Sourander. Julkaistu Glorian Kodissa.

 

kotona.typo